Tavoitteista viis kunhan fiilistellään - tarkoitus ja merkitys hukassa?

23.08.2016, Lauri Tuomi

(In English below)

Suomen surkea menestys Olympialaisissa Riossa on kirvoittanut laajan keskustelun tavoitteiden merkityksestä (mm. HS 22.8.2016). Suomen virallisia kisatavoitteitahan ei koskaan julkaistu. Nyt käydään vilkasta jälkipuintia, että mitä olisi pitänyt tehdä, ja mitä pitäisi tehdä, jotta pääsisimme taas menestyksen uralle.

Tavoitteiden osalta Suomen Olympiakomitean varapuheenjohtaja Susanna Rahkamo eilen MTV3:n kymmenen uutisissa sanoi, että ylhäältä annettuja tavoitteita ei hänen mielestään ole tarpeen julkaistakaan. Tässä on totuuden siemen mukana. Me jokainen tiedämme, että sellaiseen, jossa itse ei ole ollut mukana, on vaikea – ellei mahdotonta – sitoutua. Tästä syystä ylhäältä annetut tavoitteet eivät suoraan johda menestykseen. Mutta jos tavoitteita ei olekaan…no, se on sitten toinen tarina.

Harvard Business Schoolin professori Rosabeth Moss-Kanter on tutkinut menestyviä organisaatioita ja löytänyt näitä koskevat erityispiirteet. Avainsanoja ovat tarkoitus ja merkitys. Pitkäkestoinen menestys syntyy siitä, kun työn tarkoitus eli tavoitteet ovat selvillä, ja voimme tuntea tekevämme merkityksellistä työtä.  Onko näin sinun organisaatiossasi?

Nyt viimein on aika uudistaa strategian tekemisen tavat. Uusimman selvitykseni mukaan vain noin 60 % työntekijöistä ymmärtää strategian ja toimii sen mukaan. Mitä ne muut 40 % sitten tekevät? Tarkoituksesta on hyvä aloittaa – yhteinen suunta tarvitaan. Merkityksestä on hyvä jatkaa. Merkityksen tunteminen antaa energiaa ja voimaa suunnata tavoitteisiin ja tuloksiin.  

 

Blog In brief

The top-down goals do not directly lead to success. We all know that it is hard to get committed to something on which you have not been able to participate. Thus the goals set on the top management level do not directly lead to success.

Professor Rosabeth Moss-Kanter, Harvard Business School, has studied successful organisations and found some traits which explain the long-term success. The key words are purpose and meaning. Are these clear and shared in your organisation?

In my latest study the Finnish leaders told that only about 60 % of staff members understood the strategy and acted accordingly. The key question is – what are the rest of the staff doing? Thus it is a high time to renew the ways of strategizing. The shared purpose is something to start with. And the understanding of the meaning of the work is something on which it is good to continue. The understanding of the meaning gives energy and strength to target towards goals and vision.

 

0 kommenttia Katso tai kommentoi »

Kuunteleminen on strateginen työkalu

05.07.2016, Lauri Tuomi

Suuressa suomalaisessa johtamisen verkkoaivoriihessä johtajan tärkeimmät tehtävät ja stratetegiatyö ovat herättäneet runsaasti ideointia ja kommentointia.

Tällä hetkellä kuuntelu ja ihmisten ymmärtäminen on noussut tärkeimmäksi johtajan tehtäväksi. TOP 3:ssä ovat tällä hetkellä lisäksi palautteen anto ja osaamisen johtaminen. Suuri suomalainen johtamisen verkkoaivoriihi kutsuu ideointiin mukaan esimiehet, johdon, omistajat ja muut aiheesta kiinnostuneet.

Verkkoaivoriihessä pääset ideoimaan ja ottamaan kantaa muiden ideoihin. Vielä ehtii mukaan! Vastausaikaa on 15.8.2016 asti.

Linkki aivoriiheen: https://www.strategysignals.com/38137-31108-7@osal&listu

 

Verkkoaivoriihen tulokset julkaistaan syksyllä 2016. Suuren suomalaisen johtamisen tulevaisuuden luotaamisessa ovat mukana Fountain Park Oy, Suomen Yrittäjät sekä Helsingin seudun kauppakamari.

 

Lisätietoja: Lauri Tuomi tai Tuula Sumkin (etunimi.sukunimi@profitmakers.fi).

0 kommenttia Katso tai kommentoi »

Benchmarkaa myös tarinaa ja rakenna menestysstrategiasi!

04.05.2016, Lauri Tuomi

You'll find the English version of my blog below. 

Benchmarkaa myös tarinaa ja rakenna menestysstrategiasi!

Eilen julkistimme Finpron Education Export Finland –kasvuohjelman tilaaman benchmarking-selvityksen koskien maailman menestyneimpien koulutusvientimaiden toimintamalleja. Kestävä ja pysyvä kilpailuetu on näissä maissa pitkäaikaisen ja systemaattisen työn tulosta. Menestyksen salaisuus ei avaudu pelkästään tämän päivän toimintaa tarkastelemalla. On tarpeen tunnistaa näiden toimintamallien takana oleva tarina: missä olosuhteissa ja miten menestyjät ovat onnistuneet luomaan pysyvää kilpailuetua itselleen.

Menestystarinan ymmärtäminen auttaa meitä ymmärtämään sitä, että olemme täällä Suomessa koulutusviennin osaltamme vasta tarinamme alkumetreillä. Perusasiat on syytä laittaa kuntoon, ja tähdätä pitkäjänteisesti ja sinnikkäästi tulevaan. Sama juttu koskee myös yrityksiä. Benchmarkauksessa ei voi vain kopioida toimintamalleja ja liimata niitä omaan toimintaan.

Strategisen johtamisen näkökulmasta suora kopiointi ohjaa hintakilpailuun sekä jatkuvaan kustannusten ja prosessien tehostamiskierteeseen. Benchmarkauksen tekeminen kohteen tarinaa ymmärtäen auttaa kehittämään itselle entistä paremman toimintamallin. Näin lähestymme Sinisen meren ajattelua: rakennamme itsellemme kilpailijoista erottuvan ja ainutlaatuisen tavan toimia. Menestystrategia syntyy tunnistamalla maailmanparhaita, oppimalla koko tarinasta ja rakentamalla itselle omaan tarinaamme sopivan ainutlaatuisen tavan toimia.

 

Benchmark the story, too - and build your winning strategy!

If you benchmark only the current operations you’ll miss the story behind the success. The sustainable competitive edge is built on continuous and strategic operations sometimes even through decades. Therefore, it is important to understand how the best players in the field have been able to create their success.

Strategically copying leads to price competition and everlasting cost reduction and process efficiency projects. Benchmarking the success and story behind enables you to create even better business. Thus, you will act like the leaders seeking the’ Blue Ocean’ meaning a market space where competition is scarce or even totally missing. The successful strategy is built on learning by stories behind the success and by building our own, unique way to do business!

0 kommenttia Katso tai kommentoi »

Pieni Suomi - Suuri koulutusosaaminen

07.04.2016, Lauri Tuomi

Tämä blogini on julkaistu suomeksi ja saksaksi yhteistyöyritykseni Fountain Park Oy:n sivuilla. Tällä kertaa teemana Suomi ja koulutusviennin näkökulma. 

PIENI SUOMI – SUURI KOULUTUSOSAAMINEN

Pitkän koulutusalan urani aikana olen päässyt Suomen opetussektorin sisällä katsomaan ja kehittämään suomalaista koulutusmaailmaa. Nyt katselen maailmaan elinkeinoelämän näkökulmasta ja strategiatyön kehittäjänä. Suomi on herättänyt ihastusta maailmalla OECD:n Pisa-tutkimuksen tulosten kautta ja nyt uusimpana maailman huippuna tekstinlukutaidon kärkimaana. Pitkäjänteinen työ on kantanut hedelmää ja olemme nyt valmiit tarjoamaan osaamistamme myös kansainvälisesti koulutuksen kehittämiseen.

Tieteen perusta luotiin 1200-luvulla syntyneen yliopistosektorin ympärille. Kansakoulujen myötä 1800-luvulla alkoi koko Suomen oppimisen aikakausi. Samaan aikaan käynnistyi mittavat toimet koko kansan kannustamiseen elinikäiseen oppimiseen. Tällöin syntyi vapaan sivistystyön suomalainen menestystarina. Tieteen tuloksista kerrottiin kansanomaisesti ja tarjottiin eväitä hyvään arkeen. Nykypäivän menestystarina on myös yli 100-vuotisen ammatillisten koulutuksen kasvava suosio ja ammattikorkeakoulujen työelämän kanssa tapahtuva tiivis oppiminen ja innovointi. Suomalaisen koulutuksen menestystarina on ainutkertainen juuri siitä syystä, että se kattaa koko opetussektorin hallinnosta, johtamiseen ja opettajien arjen työhön – kaikilla koulutusasteilla. Opettajien ammatti on ollut aina arvostettu ja haluttu. Tästä syystä opettaja- ja oppilaitosjohdon koulutus on yksi merkittävistä suomalaisista koulutussektorin menestyksen salaisuuksista.

Suomessa lähes jokaisen perustetun yliopiston tai oppilaitoksen taustalta löytyy asiastaan innostunut ja sinnikäs tekijäjoukko. Heillä on ollut halu ja into tehdä jotain merkittävää oman maansa ja alueensa eteen. Näin on ollut niin yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, ammatillisten oppilaitosten, peruskoulun ja vapaan sivistystyön saralla. Suomalaisen koulutussektorin erityispiirre on se, että kaikilla koulutustasoilla on ollut halu uudistua, kehittyä ja tarjota parhaat oppimisen mahdollisuudet. Lisäksi opetushallinto on luottanut tekijöihin ja siirtynyt kontrolloinnista ohjaukseen ja vuoropuheluun. Pienessä Suomessa on haluttu kautta aikojen katsoa maailmalle, ja on haluttu ottaa opiksi muissa maissa kehitetyistä hyvistä käytännöistä. Koulutuksen mallimaallakin on paljon tehtävää: talouden haasteet pakottavat uudistumaan ja kärjessä pysyminen vaatii entistä sinnikkäämpiä panostuksia kehittämistyöhön. Jatkuva halu kehittyä on edelleen enemmän kuin tarpeen.

Paikallisten tarpeiden ymmärtäminen ja yhdessä tekeminen on toimintamalli johon uskomme. Innostus lähtee siitä, että pääsee itse mukaan kehittämään. Fountain Park Oy:n digitaalinen verkkoaivoriihi on ollut osallistamisen välineenä kaikilla koulutustasoilla ministeriöstä paikalliseen oppilaitokseen saakka. Tänään olemme aktiivisesti kansainvälistymässä ja osaltamme viemässä Suomen koulutusosaamista maailmalle – ei yksin vaan parhaiden suomalaisten ja paikallisten kumppaneiden kanssa. Uskomme yhdessä kehittämiseen – aivan kuten suomalaiset koulutusalan visionäärit 1800-luvulla. Pienen suomen koulutustarina elää ja kehittyy jatkuvasti – kiinnostaisiko sinua kuulla lisää yhteistyömahdollisuuksista? Ota yhteyttä niin etsitään yhdessä parhaat ratkaisut.

0 kommenttia Katso tai kommentoi »

Parvessa äly jyllää - Strategiatyön uudet tuulet

16.02.2016, Lauri Tuomi

(Blog in English below)

It-yhtiö Vincitin toimitusjohtaja ja perustaja Mikko Kuitunen puhuu asiaa uusimman Fakta-lehden (Helmikuu 2016) kolumnissaan. Hän korostaa, että strategian tekemisen tavat kaipaavat muutosta – vain arkea lähellä olevat strategiat voivat saada muutosta aikaan.  Mikko Kuitunen kannustaa tarinoiden voimaan. Henkilöstö voi itse miettiä omaa tulevaisuuttaan – tai vaikkapa unelmatyötään -, ja tätä kautta luoda vaihtoehtoisia tulevaisuuksia omalle firmalleen.

Samalla tavoin johto ja omistajatkin voivat heittäytyä mukaan tulevaisuuden rakentamiseen. Innovatiivisuus ja uudet mahdollisuudet avautuvat, kun yhteinen pohdinta ja ideointi päästetään valloilleen. Onneksi rohkeita, uuden ajan toimitusjohtajia, johtoryhmiä ja hallituksia näkee entistä enemmän: johto itsekin on valmis heittäytymään strategiaprosessin sisälle eikä vain jäämään ulkopuolisena arvioimaan mitä muut ovat tuottaneet.

Strategia, kun ei enää tänä päivänä ole sellaisenaan valmis, vaan jatkuvasti päivittyvä ja uudistuva arjen työkalu. Kuitusen sanoin absoluuttista totuutta ei kannata tavoitella vaan riittävän hyvää, johon koko porukka onnistuneen yhdessä tekemisen kautta sitoutuu. Tyhmyys ei enää ryhmässä tiivisty – vaan parvessa äly jyllää!

 

THE NEW WINDS ARE BLOWING IN THE STRATEGY FIELDS

Managing director and founder Mikko Kuitunen,  ICT-company Vincit Oy, has written a very good article on Fakta magazine (February 2016). He argues that the strategy processes need a new approach and tells about his experience how the staff members become committed to the strategy if they are able to tell their stories about the future of the company.

In a similar way the top management should renew their own approach. They should participate actively in the strategy process and not only concentrate on the evaluation of the strategy documents. Luckily there is a new generation of top managers who see the strategy being a tool for all staff members.

People become committed if they are able to join strategy process. Moreover, the researchers of swarm intelligence have found that the more people are involved the better results can be found. Thus a successful strategy process may result in the best possible future opportunities and people who are committed to reach them.  

0 kommenttia Katso tai kommentoi »

Ota yhteyttä niin rakennetaan yrityksellesi sopivin ratkaisu!